Kuvassa isäntä omien tilusten puista tehdyn eukalyptusvastan kanssa. Vasta toimi oikein hyvin, eikä päästellyt lehtiään maahan lainkaan niin tiuhaan kuin koivusta tehty tutumpi nippu.
Eemil-kissa vietti päivää farmin hurjan Spring-vahtikoiran kanssa. Viime kerralla koiran vielä ollessa pieni pentu eläimet nukkuivat suloisesti vierekkäin. Kasvettuaan Spring on kuitenkin muuttunut yli-innokkaaksi sähläriksi, jota Eemilin piti välillä tassutella kauemmas.
Välillä sujui paremmin, ja pikku lemmikit seisoivat kauniisti jonossa kuin kansa 50-luvun Suomessa.
Tapaninpäivänä Pauliina ja Mari kävivät tanssimassa pienessä Incwalassa, kansakunnan yhteyden juhlassa. Pikku-Incwaloita järjestetään useana päivänä peräkkäin tanssijoille eri puolilta Swasimaata. Pikku-Incwaloiden jälkeen järjestettävässä Isossa Incwalassa sen sijaan tanssivat kaikki kynnelle kykenevät ympäri maan.
Ystävämme Magaban organisoima Rooted Soulz -runoklubi kokoontui jälleen, tällä kertaa Theatre Clubilla. Magaba itse oli mukana runoilijan roolissa ja jätti juontotehtävät muille. Mutta voi, juhlakauden ollessa kuumimmillaan ja ihmisten kulkiessa paikallisvermeissään, ei Tuomaan hattua taaskaan nähty runoilijan päässä. Minkä tahansa hatun pitäminen kansallistaljan kanssa olisi väärin ja loukkaavaa. Ja kyllä, talja kaverin lanteilla on aitoa leopardia eikä mitään häkkiminkkiä.
Väkeä runoillassa oli paikalla viitisenkymmentä henkeä, ja kun myös toinen ajoittain kokoonuva runotapahtuma Poetic Seed kerää satakunta osallistujaa, voi Mbabanen runopiirejä pitää kaupungin kokoon ja yleiseen kulttuuritarjontaan nähden äärimmäisen aktiivisina. Kuvassa Black Brema lausumassa teostaan "You african woman with watermelon lips".
Uudenvuoden vastaanotolla olimme Nealin ja Julien kotihipoissa. Siellä ei tanssi loppunut ennenkuin se loppui kesken. Kaikkien muiden nukahdettua Tuomas sai Afrikka-herätyksen ja päätti harhauttaa koirat ja rosvot ja mennä nukkumaan läheiseen metsään, pois valkoisesta sivistyksestä ja rappiosta. Pusikossa oli kuitenkin niin märkää ja ötökkäistä, että levosta siellä ei tullut kerrassa mitään. Niinpä muu väki löysi aamulla heräillessään Tuomaan istuskelemasta talon verannalta aiemmin yöllä kirjoittamansa viestin viereltä. Viestipaperin toisella puolella oli artikkeli James Deanin Porchen kirouksesta.
Varsinainen Incwala järjestettiin viime sunnuntaina, harvinaisesti vuodenvaihteen jälkeen. Olimme juhlassa mukana paraateja seuraamassa ja näimme tanssivan kuninkaan, mutta itse pyhään karja-aitaukseen saakka emme menneet. Sinne ei olisi päässyt pelkäksi katsojaksi sisään, eikä Tuomas ollut tanssituulella, joten Swasimaan suurin juhla jäi meiltä väliin. Vapaa tahto ja valinnan vapaus, näillä on ennenkin pelattu. Kotona pelasimme sitten Puerto Rico -lautapeliä ja söimme naapurin ruotsalaismiehen tuomaa jouluherkkua keitettyjen perunoiden ja sipulin kanssa.
Uuden vuoden kunniaksi Tuomas laittoi Eemilille mukavan ja pehmeän tyynypaikan työpöydän laatikkoon. Siinä on kissalla lysti torkuskella vierellä ja luoda rauhallaan musiikillekin uusia mahdollisia suuntia.
