Osa 54: Joulurauhaa tarjoo kunnon väki

Joulu on monia asioita, niin perinteisiä kuin uusia ja ainutkertaisiakin. Seuraavassa kuvakavalkadissa meidän aattomme etenevässä riemussa tunneittain esitettynä.



8:00 - Joulukalenterin avaaminen



9:00 - Lämpömittari kipusi kolmeenkymmeneen asteeseen



10:00 - Tuomas lukee aamuhesaria



11:00 - Joulupuuron ja väskynäsopan valmistaminen



12:00 - Joulurauhan julistus. Mutta onko kuvan aviisi kuitenkaan Turun Sanomat?



Mari johti orkesteria kun soitimme Porilaisten marssin



13:00 - Puuron syönti. Pauliina sai mantelin. Tunnistamattomat tikut oikealla ovat kuorittua sokeriruokoa



14:00 - Retkikunta lähtee joulupuun hakuun



15:00 - Joululaulujen soittaminen paikallisin soittimin.



Osa soitoista tuli äänitettyä, kun Mbiroissamme on sisäänrakennetut mikrofonit. Tästä kuullaan vielä!



16:00 - Joulu-uinti. Tämän lähemmäs lumihangessa kieriskelyä emme päässeet



17:00 - Jouluruoat alkavat olla valmiita! Kuvassa perunalaatikko ja bataattilaatikko



18:00 - Jouluateria. Tuomas on pukeutunut isoäidin isän vanhaan pukuun



19:00 - Joululahjat!



20:00 - Eemil ja uusi löytörusetti



21:00 - Jälkiruoka paloi pohjaan



22:00 - Palapelin tekemistä

Osa 53: Keppiä kyytipojaksi

Pappilan hätävara on köyhtynyt vieraskimaran kuluessa. Miksun ja Villen sekä Mosambikin Lotan kohtaloksi koitui saada tervetuliaisiksi sokeriruokoa ja papaijakiljua. Ruo'on rumentava vaikutus tuli jälleen kerran todistettua. Eikä papaijan olemassaoloa peruslitkun seasta juuri havaittu, yllätys yllätys.





Ruoko poskessa suuntasimme kauan odotetulle lomalle. Mosambikissa oli tarjolla itsenäisyyspäiväjuhlat ja raukeaa rantaelämää ja merenötököitä Marin kanssa Inhacan saarella. Kuvassa meneillään rantautuminen pikkuveneellä lautalta, joka ei laskuveden aikaan laituriin saakka kyennyt kyntämään. Etsi kuvasta veli Mikael.



Maputo Times kertoi 17. joulukuuta, että samaisen Inhacan lautan (suuri ja betoninen) lähtölaituri Maputossa oli romahtanut viikko reissumme jälkeen. Ihmeen kaupalla henkilövahingoilta vältyttiin.



Helteisen Mosambikin jälkeen tuntui ah niin kotoisalta palata Swasimaan yhä jatkuvaan sateeseen ja tulvaan. Malkernsissa tie oli siinä määrin veden vallassa, etteivät pikkubussit pystyneet etenemään. Mika sen sijaan ei ollut moksiskaan vaan mennä porskutti eteenpäin niin että kura vaan roiskui.



Tuomas kunnostautui juhlakauden kunniaksi voittamalla handelin Amarula-kilpailussa. Kuvassa onnellinen voittaja vastaanottaa toisen palkinnon, viinipullonviilennyskaukalon.



Tässä kuvassa paikallista järjestäytynyttä eksotiikkaa.



Lopuksi vielä varoitus vierailijoille. Airlinkin kone on pudonnut kolmesti viimeisen kolmen kuukauden aikana (toistaiseksi Etelä-Afrikan reiteillään). Toivottavasti tämä tieto lievittää Mbabane-Johannesburg-automatkailun aiheuttamia ruhjeita sielussa ja silavassa.

Paratiisia odotellessa vinkki tuleviin tapahtumiin: seuraavassa blogissa joulutunnelmointia. Eemilille on varattu punainen rusetti ja muille kermavaahtopartoja, jotka jouluglögimielissänne viehkeästi kietoutuvat Incwala-juhlijoiden leopardietumuksiin.

Osa 52: Lipslips

Rakas blogi! Olet jäänyt seinäkukkaseksi, ruusuksi varjoisammalle kujalle, rukkaseksi kuolleen miehen käteen, kun olemme matkanneet poissa nettiyhteyksien ääreltä suomenvierain kanssa. Tuomaan vanhemmat tulivat ilostuttamaan arkeamme aktiivilomailijain reippain asentein. Reissua reissun perään, vain sade vähän hidasti. Täällä päin maailmaa vuodenaika on kuitenkin ensisijaisesti sadekausi, ja vasta toissijaisesti kesä. Eemil-kissan mahtiasemaa eivät vierailijat suuremmin hetkauttaneet, mitä nyt taustalla jotain puuhailivat.



Voivatko eksoottiset eläimet muuttua arkisiksi naapureiksi, kun niiden kanssa jatkuvasti peuhaa? Näin voi välillä kuvitella, mutta sitten taas tulee jotain uutta ja ihmetyttävää, kuten tässä kirahvikimara.



Löysimme myös pitkään metsästetyn, hyvin uhanalaisen mustan sarvikuonon. Tapaamisen kunniaksi julkaisemme huulivertailun, sillä mustan kuonokkaan erottaa valkeasta perhaiten ylähuulen perusteella. Alla kuvissa siis valkean sarvikuonon neliöhuuli ja mustan sarvikuonon veikeämpi ylähuuli.






Lopuksi vielä Tuomaan äidin ja kolmiviikkoisen eland-antilooppivasikan huulispecial.



Riittävän vierailusopan takaamiseksi Pauliina vastavieraili Euroopassa, mitä ajankohtaisimmalla 'new staff orientation' - kurssilla Genevessa. Työmotivaatio ja suklaa- ja juustorakkaus kukoistivat pari viikkoa, kunnes Afrikan arki taas ahmaisi aavistamattoman.

Vieraiden aikana on musiikkiakin toimitettu vain rajoitetusti, yksi keikka Nealin ja Johanneksen kanssa House on Firessa. Kuvassa Neal treeneissä, juuri ennenkuin hän sai mojovan sähköiskun kitarastaan. Muistakaa, kaikki kotimaan muusikot, pitää maadotuksesta huoli!