Osa 5: Hei hulinaa

Tänään tarjolla on ikävä kyllä taas opettavainen tarina. Ensiapupakkaus ei aina riitä jos on ihan väärässä paikassa. Mielestämme olemme varovaisia matkailijoita, mutta olisi parasta olla myös 'savvy' [juoni, ovela, jolla on hyvä hokso] eikä peruslälläri.

Tuomaksen syntetisaattorihan on ollut kadoksissa jo hyvän tovin, ja lähdimme sitä etsimään Johannesburgin lentokentältä Merjan ja Sampsan hyväksi todetussa seurassa. Syntetisaattorin tarina päättyy tähän, eli etsinnöistä on luovuttu. Hiljaisuus.

Johannesburgin Soweton kuuluisasta townshipista olette varmasti kuulleet? Sinne emme halunneet, mutta lähdimme lentokentältä sentään keskustaan, autolla taidemuseoon. Johannesburg Art Gallery oli hieno ja nykytaide nastaa. Museolta lähtiessä jouduimme tosi tungokseen, autoja kylki kyljessä ja epäilyttävän näköistä porukkaa väleissä (yhdelläkin veitikalla rautatanko kädessä). Jossain paukahti autonkumi. Sivupeilimme osui naapuripakuun. Kun jatkoimme matkaa hyökkäsi yhtäkkiä konepeltiä hakkaamaan ja huutamaan kaksi hurjistunutta miestä. Emme uskaltaneet pysähtyä, vaan tungimme eteenpäin sydän pamppaillen. Kulman taakse kaahattuamme meidät pysäytti poliisiauto. Tilanteen outoutta kuvaa ehkä se, että oli helpottunut olo kun poliisi pysäytti, 'eikö kukaan ammukaan meitä?' Auto johon osuimme oli ollut siviilipoliisiauto ja olimme siis paenneet rikospaikalta, mikä ei ole hyvä juttu. Poliisi oli alkuhuudon jälkeen onneksi ymmärtäväinen ja luopui pidätysaikeista. Alueen ryöstöriskiä kuvaa mielestäni hyvin, että vaikka olimme parkissa poliisiauton vieressä ja ympärillämme parveili kymmenisen seriffiä, automme ovia yritettiin nykiä auki ja poliisitätien piti suojella syytettyjään. Lopulta pääsimme vielä poliisisaatossa pois pahasta paikasta. Oma pelkokerroin veti ikävä kyllä vertoja ukkoslentokoneajelulle ja nyt toivoisinkin ihan vain rauhallista eloa! Ja tämä kaikki kun kääntyi vahingossa museolta vasempaan! Aika kohtuuttonta pelon maantiedettä, Johannesburg ei nyt ole suuressa suosiossa. Seuraavaksi suuntasimme nokkamme oikeisto-ostospaikkaan, Sandton Cityn aidatuille timanttikaduille syömään ja shoppailemaan.

Jep. Näin sitä vältellään aitojen sisällä elämistä, ei hyvin mene.