Osa 43: Kummituksia ja luurankoja

Mistä blogit tulevat -sarja jatkuu. Toisessa osassa näytämme näkymän Mbabanen länsimaisimmasta kahvilasta, Cafe Lingosta, joka aivan vast'ikään sai itselleen langattoman nettiyhteyden. Sähköä Lingossa piisaa aina, joten kotia mahdollisesti koettelevien sähkökatkosten aikana Tuomaksen löytää työskentelemästä Lingosta. Ja mikäs siinä kuulokkeet päässä ja musiikkilaitteisto hollilla puuhaillessa, kun tarjoilu pelaa.



Edellinen sähkökatkos kotona kesti useamman päivän ja johtui tuulesta, tämän vuoden kovimmasta hiivarista! Katot paukkuivat ja pölyä tunkeutui ikkunoiden ja ovien raoista sisään. Pauliina nukkui sikeästi, mutta Tuomasta tuuli vaivasi öisin. Ja ulkona olevat ruukkukasvit piti ottaa sisään evakkoon.



Myrskyssä takapihan aurinkotuoli lenteli valtoimenaan, persikkapuumme menetti lehtensä ja sitruspuu pudotti lähes kaikki hedelmänsä maahan.



Myrskystä lähtien onkin mehua tullut juotua reippaasti. Keräsimme maasta ämpärillisen kypsiä hedelmiä!



Saimme kuulla iloisia uutisia Suomesta, kun meidät kutsuttiin skypen välityksellä Peterin ja Piian vastasyntyneen aaluvan kummeiksi. Sepä hienoa, sopii! Kuvassa skypen kautta kummitteleva tuore isä.



Pitkästä aikaa turisteilimme kunnolla ja kävimme todistamassa ihmiskunnan syntyaikojen ihmeitä Cradle of Humankind -maailmanperintökohteessa Etelä-Afrikassa, Sterkfonteinin luolassa, jossa makaa edelleen sinne 3 miljoonaa vuotta sitten pudonneen Australopithecus Africanus -ihmisapinan luuranko. Kyseinen Little Footiksi nimetty kaveri oli pudonnut luolan katossa olevan halkeaman läpi alas ja köllötellyt luolassa 3 miljoonaa vuotta kunnes hänet oli sattumalta löydetty malmikaivausten yhteydessä 1940-luvulla. Manikyyrista kiinnostuineille: Jo Little Footilla oli meikäläistenlaiset kynnet. Aivot sen sijaan olivat vasta kolmanneksen kokoiset. First things first?

Lopuksi vielä kanalan reteä mainos.