Osa 7: "Kädet punaiseen multaan"

Tervehdys syksyn kyllästämästä Swazimaasta, jossa ilma on selkeästi viilenemään päin. Sateet ovat alkaneet, samoin tuulet ja koleus. Sisällä tarvitsee villasukkia ja heinäsirkkaparvet ovat valloittaneet pihan. Nyt vain odotellaan tulvien ja paiseiden tuloa... Eemil on heinäsirkoista innoissaan ja pyydystää ja syö niitä. Narske vain kuuluu, ja kotoa löytyy irtojalkoja ja -siipiä.

Syksyn kunniaksi olemme aloittaneet puuhailun. Pauliina ilmoittautui paikalliseen taidenäyttelyyn ja aloitti ensimmäisen maalauksen.



Tuomas on aloittanut hommat puutarhassa. Persikkapuu tunkee juuriaan maahan ja kantaa toivottavasti hedelmiä seuraavan kahden vuoden kuluessa.



Myös ryytimaa on kovassa puskussa. Tarjolla on pian minttua, timjamia, korianteria, salviaa, persilijaa, sitruunaruohoa, salaattia ja tomaattia. Täällä ollaan siis melkein kuin Scarborough'n markkinoilla!



Lähestyvää vappua kunnioittaen laitoimme siman panolle. Siellä se kuplii!



Viikonloppukävelyllä kävimme Malolotjan kansallispuistossa. Mikä hiljaisuus! Vaikka maa ei liiallisella äänisaasteella ole muutenkaan pilattu, onnistui puiston rauhallisuus yllättämään vaeltajat pohjoisilta mailta. Mutta kumpi katsookaan kuvassa kumpaa, Tuomas jokea vai joki Tuomasta?



Pauliina pääsi lehteen kuvassa seisovan pomonsa siivellä. Pomo sai pääministerin nolostumaan.



Näin päättyy kuvareportaasimme tältä erää. Hyvää vointia ja lämpöä elämään!